Surrealismia ja silmälumetta

Suomen valokuvataiteen museossa on joulukuun puoleenväliin asti mielenkiintoinen näyttely "Surrealismia ja silmälumetta 1900-luvun alun valokuvakorteissa". Pidän vanhoista valokuvista, joten kiinnitin kesällä huomiota näyttelyn mainoksiin.

Nyt lokakuussa saimme viimein Piikkipaatsaman kanssa kalenterimme sopimaan yhteen ja suuntasimme kohti Kaapelitehdasta. Pienen harharetken jälkeen oikea ovikin löytyi Kaapelitehtaan varsin laajasta ja sokkeloisesta kokonaisuudesta. (Valokuvataiteen museo sijaitsee siis Länsisatamankadulta tultaessa aivan rakennuksen etupäässä. Onnistuimme jotenkin jättämään kaikki kyltit huomiotta ja kävelimme suoraan Kaapelitehtaan toiseen päähän... Mutta ei se mitään, sillä siellä sijaitsee hauska museokauppa.)

Teollisen valokuvan kulta-aika sijoittuu 1800- ja 1900-lukujen vaihteeseen, jolloin modernit valokuvat levisivät koko maailmaan postikorttien muodossa. Miten näppärää! Surrealistisia valokuvakortteja painettiin muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa ja buumi levisi nopeasti.

Aihepiireiltään kuvat olivat kauniita, oivaltavia, unenomaisia, hämmentäviä ja noh, surrealistisia. Kuvissa on yhdistelty fantasiaa ja todellisuutta hauskalla tavalla. Tuolla näyttelyn kotisivuilla on muutamia esimerkkejä kuvista. Niistä saatte hyvin käsityksen näyttelyn sisällöstä.

"Kuvarinnastukset, kuvan ja piirroksen yhdistäminen sekä päällekkäisvalotus olivat teollisen valokuvan keinoja sata vuotta ennen fotoshoppia. Koska teollista värivalokuvaa ei oltu vielä kehitetty, kortit väritettiin käsin. Käsityö tekee massatuotetuista kuvista yksilöitä. Synteettinen värimaailma syventää kuvien mystistä tuntua."
(lainaus näyttelyn nettisivuilta)

Oli hämmästyttävää mitä kaikkea valokuviin on pystytty toteuttamaan ennen tietokoneaikaa. Jäin myös pohtimaan mistä taiteilijat olivat saaneet ideat kaikkiin erikoisiin kuviinsa. Näyttely oli onnistunut kokonaisuus, vaikkakin ehkä vähän turhan laaja maallikolle. Postikortit oli järjestetty aihepiireittäin, mikä helpotti punaisesta langasta kiinni pitämistä ja mahdollisti vertailun eri taiteilijoiden ja maiden tekniikoiden välillä.

Lopuksi vielä ravintolavinkki: Forumin pitkään remontissa ollut yläkerta on viimein avattu ja siellä on kivoja uusia ravintoloita. Kävin testaamassa Italon, S-ketjuun kuuluvan italialaisen ravintolan, joka osoittautui oikein kivaksi arki-illan ravintolaksi. Erityisesti jäi mieleen, että sieltä saa ihanaa sitruuna-marenkipiirakkaa... Nam!