Olen aina pitänyt puuaiheisista kuvista, joten tykkäsin tästä taidenäyttelystä kovasti. Sinebrychoffin näyttely on rakennettu Kristoffer Albrechtin, Taneli Eskolan, Ritva Kovalaisen ja Pentti Sammallahden puuaiheisten teosten ympärille.
Näyttelyssä oli valokuvia, maalauksia, piirroksia ja grafiikkaa puista Suomessa ja ympäri maailmaa, esimerkiksi Nepalissa. Olipa näyttelyssä valokuva myös japanilaisesta 3000-vuotta vanhasta puusta! Miten niin vanha puu on enää pystyssä? Läheisimmiltä tuntuivat kuitenkin Suomen leveysasteilla kuvatut puut ja parhaiten mieleen jäikin Taneli Eskolan teos Monrepos, josta on kuva täällä. Samalta sivulta löytyy muutama muukin näyttelyssä ollut teos.
Tämän Pentti Sammallahden teoksen äärellä keskustelimme siitä, miten helposti suomalainen erottaa onko kuvassa pakkasta vai suojasää. On jännä tajuta, että sekin on taito, joka opitaan eikä etelämaalaisilla ole kokemusta, jonka perusteella he pystyisivät päättelemään sellaista pelkästä maalauksesta.
Jonakin päivänä olen puu,
ja tuuli laulaa oksissani
ja aurinko tanssii lehdilläni,
ja olen vahva ja kaunis
kaikkina vuodenaikoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!