perjantai 27. syyskuuta 2013

Hauskuutta mahan täydeltä

Muutama viikko sitten sunnuntaina, silloin kun oli vielä lämpimiä päiviä ja auringonpaisteessa suorastaan kuuma, kävin 5-vuotiaan kummipoikani ja hänen äitinsä kanssa Lintsillä. Taivas oli lähes pilvetön, mutta kylmenevät säät huomasi siitä, että vilu tuli heti kun aurinko meni piiloon.

Kolusimme kummipojan kanssa läpi kaikki yksitoista ilmaista ja pienille ihmisille tarkoitettua laitetta. Pallokaruselli oli huippuhauska, joten siinä kävimme toisenkin kerran. Pyöritimme koria niin kovaa ympäri, että välillä oli pakko kääntää suuntaa. Näköalatorni Panorama oli myös hauska, kun kauniilla säällä näki kauas.

Kallio

Vaikka oli aurinkoista, laitteisiin ei ollut kovin pitkiä jonoja. Laitteiden välissä söimme lintsiburgerit ja ranskalaiset. Istuessamme ravintolapöydässä näin ulkona dinosauruksiksi pukeutuneita hahmoja ja huomautin niistä muillekin. Viereisestä ravintolapöydästä tuli toisen seurueen syöttötuolista nopeasti kuittaus noin kolmevuotiaalta asiantuntijalta: "Ei ne oo DINOsauruksia, ne on HEVIsauruksia." Hiukan nauratti. Kannattaisi tädin ensin opetella asiat ennen kuin avaa suutaan. :)

Muutakin hauskaa on tapahtunut. Kävin katsomassa stand up -komiikkaa syyskuun puolivälissä Helsingin stand up -komediafestivaaleilla. Ne taitavat olla vuosittaiset festarit aina näin syksyn kynnyksellä. Voin todella suositella osallistumista! Liput saattavat tuntua hintavilta, jos on ensimmäistä kertaa katsomassa stand upia, mutta yleensä illan aikana on useita esiintyjiä ja laatu on todella korkea.

Viime vuonna kävin katsomassa Virgin Oilissa Sami Hedbergin ja Niko Kivelän yhteisshown, jonka aikana nauroin useaan otteeseen vesien vain valuessa silmistäni. Tänä vuonna ostin liput Vanhalle ylioppilastalolle ja lavalla nähtiin Jack Björklund, Rich Lyons, Sami Hedberg, Tommi Mujunen, André Wickström ja Tomi Walamies - kaikki todella kokeneita koomikoita. Hyvin nauratti tälläkin kertaa.

Stand upissa on se merkillinen juttu, että TV:stä katsottuna samat jutut eivät pure ollenkaan yhtä hyvin. Live-esiintymisissä ja yleisön mukana olossa on jotain maagista. Nauru on todellakin tarttuvaa.

Ennen keikkaa satuin selailemaan YouTubessa hauskoja videoita ja törmäsin tähän Ismo Leikolan analyysiin miesten ja naisten välisistä eroista. Nauroin sille katketakseni. Myös kesällä julkaistu Ismon biisi Moottoritie on kesken on aika hulvaton.

Ennen stand up -keikkaa kävin syömässä seuralaiseni kanssa Don Corleonessa Kampin keskuksessa. Se on mainio italialainen hyvän hinta-laatusuhteen ravintola keskellä ihmisvilinää (ja siksi usein täynnä). Maistoin heidän brushettoja, jotka olivat kyllä oikein maukkaita, mutta eivät vetäneet vertoja Coman bruchetoille, joista kirjoitin täällä. En yleensä syö ravintoloissa pastoja, mutta Don Corleone on osoittanut osaavansa sen taiteenlajin riittävän hyvin, joten tämä on yksi niistä harvoista ravintoloista, joissa uskaltaudun tilaamaan pastaa. Vatsa täynnä oli hyvä mennä kuuntelemaa stand upia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!