maanantai 29. huhtikuuta 2013

Ilo irti ikkunoiden pesusta

Mulla on ongelma. Olohuoneestani siintää kaunis maisema, mutta ikkuna pitäisi saada pestyä. Myös keittiön ikkuna, johon paistaa aamuaurinko, on harmaan tomun peitossa. Yhtä likainen on makuuhuoneen ikkuna, jonka edessä pidän käytännössä aina kaihtimia, joten sen likaisuus ei haittaa, mutta samallahan tuokin tulisi pestyä. Todennäköisesti näiden kolmen ikkunan pesemiseen ei juuri menisi kauempaa aikaa kuin tämän blogikirjoituksen kirjoittamiseen, mutta olen tätä toimenpidettä pohtinut jo useamman viikon.

Maisema olohuoneesta

Nähkääs en ole ikinä pessyt ikkunoita *yksin*. Aikaisemmissa asunnoissani ikkunat ovat olleet niin hankalat, että niiden pesemiseen on aina tarvittu vähintään yhdet apukädet, yleensä kahdet. Nyt siirrän ja siirrän tämän asunnon ikkunoiden pesua, koska koen sen jotenkin niin työläänä ("siihen menee vähintään koko päivä!") ja vaikeana ("ikkunoihin jää kuitenkin kamalia raitoja, jos yritän yksin").

En taida olla ongelmani kanssa yksin. Moni muukin siirtää ikkunoiden pesua aina eteenpäin ja eteenpäin. Olen miettinyt tähän erilaisia ratkaisuja. Jos minuun toimisi hifistely, kävisin ostamassa kasan kivan näköisiä pesureita ja hyväntuoksuisia pesuaineita, joiden avulla homma sujuisi kuin itsestään. Epäilen, ettei tämä kuitenkaan toimisi kohdallani, sillä jaksoin olla innoissani uudesta söpöstä imuristanikin korkeintaan viikon.

Olen miettinyt erilaisten ikkunanpesubileiden järjestämistä kaverin kanssa. Tiedättehän, ensin pestäisiin toisen ikkunat (ja nautittaisiin kuohuviiniä työmme tuloksia ihaillen) ja toisena päivänä pestäisiin toisen ikkunat (ja nautittaisiin kuohuviiniä työmme tuloksia ihaillen). Ei kuulosta pahalta, eihän. Toisaalta jotta säästyisin toiselta ikkunoiden pesulta, mutta kuitenkin yksin pesemisen tylsyydeltä, ajattelin kutsua A:n kylään ja pyytää häntä ottamaan mukaan viime kuukausien Vihreät Langat, joita hän voisi lukea ja kommentoida minulle samalla kun itse pesisin ikkunat. Ei olisi tylsää ja työ sujuisi huomaamatta. Voisin myös ulkoistaa koko työn ja palkata jonkin siivousfirman hoitamaan työn puolestani. Ylpeys ei taitaisi tässä asiassa antaa periksi...

Ymmärrän nyt, että ainoa keino kasvattaa ikkunanpesuitseluottamustani on ottaa härkää sarvista ja pestä ne ikkunat. En ole ihan turha tyttö, osaan muun muassa kilpailuttaa palvelun julkisen hankintalain säädösten mukaan, buutata serverin ja laatia tietoturvapolitiikan. On se nyt kumma, jos en yksiä ikkunoita osaa pestä. Ei kun töihin...

2 kommenttia:

  1. Ikkunoiden pesuhan on ihanaa puuhaa.
    Näkee työn tuloksen. Minä voin tulla
    pesemään jos apu kelpaa. Hyvää kevättä
    Terveisin Isä

    VastaaPoista
  2. vielä näin kirjallisestikin, että aivan mahti idea! oon hihkunut ilosta tästä ideasta jo useammalle ihmiselle töissä. ja mulla on lehtipino valmiina kaapattavaksi mukaan kun saadaan kalenterit synkrattua :) t.A

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!